Counting Crows

Muistan hämärästi, miten vietin suuren osan edellisvuoden sateisesta kesästä kuulokkeet korvilla, uppoutuneena kuuntelemaan Adamin neuroottisia lyriikoita.

Tuntuu hyvältä tavoittaa se sama tunne uudelleen sellaisena kuin silloin, ajasta haalistumattomana, edelleen itselle aitona, käsin kosketeltavana.

Counting Crows - Anna begins

The Phantom of the Opera

Ja minä kun luulin aina, että musikaalielokuvat ovat pitkästyttäviä.

Kuva

Pitänee kyseenalaistaa omat ennakkoluulonsa vähän useammin.

Strict Joy

Arvatkaapa, minne matka käy helmikuussa?

Kuva: B.O.

Fast as you can, baby run, free yourself of me

Syyskuu on jo pitkällä, mutta luonto tuntuu elävän yhä kesäkuukausia. Kunpa näistä keleistä saisi vielä nauttia pitkään!

Syksy on tuonut mukanaan myös sen paljon puhutun ja parjatun arjen. Ensimmäinen koeviikko lähestyy ja viimeisiä tehtäviä pukkaa pinoon, vaikkakin verrattain matalaan sellaiseen. Suomen historian kurssista tulisi valmistella ryhmätyöosuuksia keskiaikaisista linnoista, äidinkielessä rustata parikin kappaletta esseitä.

Syystä tai toisesta koulumaailmaan sukeltaminen ei vain tunnu tällä hetkellä kovin houkuttelevalta, kun vapauskin kutsuu ja liedellä porisee marjapuuro.

Onneksi on jotain mitä odottaa.

You wave the red flag, baby you make it run, run, run

Viimeisiä kesäterveisiä toivottaen!

Kunpa ei vielä tarvitsisi vaihtaa viileän ruohon tuntua paljailla jalkapohjilla hiostaviin kenkiin ja sitäkin tukalampiin luokkahuoneisiin...

Vaan älkäämme vielä masentuko. Aurinko paistaa ja järvivesi on lämmintä yhä elokuussakin. Ja hyvää seuraa löytyy vuoden ympäri.

Allekirjoittaneen viimeisimmät kolme viikkoa ovat kuluneet kesätöiden puitteissa, joten se varsinainen loma loppui minun kohdallani jo tuossa 20. päivä heinäkuuta. Tätä ennen vietin harvinaisen mukavat ja inspiroivat kymmenen päivää valtakunnallisella musiikkileirillä Nakkilassa. Hyvät muistot ajanevat minut sinne ensi kesänäkin hakemaan hyvää soittoseuraa ja mahdollisuutta toteuttaa kulloinkin ajankohtaisia projekti-ideoita, tai "proggiksia" , kuten kuvailtua useamman kuin yhden leiriläisen suusta.

Lähes kaksi viikkoa pelkkää musiikkia; soittosessioita, luentoja ja jameja, samanhenkisten ihmisten keskuudessa. Voiko nuori muusikonalku muuta enää pyytääkään?

I got lost in the sounds

Kuvat: B.O.

They'll inherit your souls

Postin mukana saapui tänään paketti, josta paljastui kahden kappaleen verran hienoja naisartisteja.

Kuva: B.O.

Hyvä naisääni - tummanpuhuva, kuten Applella, raikkaan omaperäinen, kuten Spektorilla - iskee pianolla säestettynä tähän tyttöön harvinaisen hyvin!